Yrityssaneeraus.net

Onko yrityssaneerauksesta apua?

Hakemuksen laatuun kannattaa panostaa

Yrityssaneeraus  voi pelastaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen. Ensimmäiset merkit  ongelmista ovat käsillä, kun rahat eivät riitä laskujen maksamiseen niiden  erääntyessä. Vakavammaksi tilanne muuttuu, kun pankki ei enää myönnä lisää  lainaa, vaan pyrkii hankkimaan entisillekin luotoillensa lisävakuuksia.  Tavarantoimittajat saattavat kieltäytyä toimituksista siksi aikaa kunnes  entiset laskut on maksettu. Vihdoin tilanne johtaa siihen, että joku velkoja,  tavallisimmin verottaja tai vakuutusyhtiö käyttää perintäkeinonaan ns.  kahdeksan päivän karhukirjettä.

Yritys  voi suojautua aggressiivisilta velkojilta hakeutumalla yrityssaneeraukseen.  Saneerausmenettelyyn pääseminen merkitsee sitä, että yritys saa rauhoitusajan  (8 - 10 kk) velkojensa maksamiselle. Vasta saneerausohjelman valmistuttua  velkoja on ryhdyttävä maksamaan.  

On  varsin luonnollista, että yrityssaneeraus on konkurssin vaihtoehto. Tosin  saneerauksen onnistumistodennäköisyys on sitä suurempi mitä aikaisemmin  saneerausmenettely aloitetaan. Yrityssaneeraushakemus on joka tapauksessa  jätettävä ennen konkurssia.  

Yrityssaneeraukseen  pääsee varsin helposti, mikäli saa pari suurinta velkojaa kannattamaan tai  peräti hakemaan saneerausmenettelyä. Mikäli kuitenkin nämä tahot vastustavat  menettelyn aloittamista, on tärkeätä pystyä osoittamaan, mitkä syyt ovat  johtaneet huonoon taloudelliseen asemaan ja mitkä toimenpiteet muuttavat suunnan.  Kysymys on lakitermein yrityksen elinkelpoisuudesta. Sillä, että yrityksellä on  valtavasti velkaa tai että sen omat pääomat on menetetty tai että yhtiö on   ylivelkainen tai maksukyvytön ym. ei sinänsä ole kovin suurta merkitystä   vaikkakin saneerausta vastustavat tahot näihin seikkoihin mielellään vetoavat.  

Mikäli  käräjäoikeus päättää aloittaa saneerausmenettelyn, se määrää samalla  selvittäjän. Selvittäjän rooli on keskeinen menettelyssä. Selvittäjän tulee  olla tasapuolinen, mutta yleisesti ottaen hän edustanee enemmän velkojia. On  mahdollista, että heti vireilletulon jälkeen käräjäoikeus määrää väliaikaisen  selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on laatia saneerausohjelma.  Saneerausohjelmaan sisältyy toimenpideosa sekä maksuohjelma eli  velkajärjestely. Maksuohjelmassa on määräykset siitä, miten saneerausvelat on  maksettava.  

Saneerausvelkoja  ovat kaikki ennen vireilletuloa syntyneet velat. Saneerausvelat jaetaan kolmeen  pääryhmään: vakuusvelat, vakuudettomat velat ja viimesijaiset velat.  Vakuusvelkaa on sellainen saneerausvelka, josta on annettu pantti. Vakuusvelan  määrä on sama kuin pantin arvo saneerausmenettelyn alkamishetkellä vähennettynä   rahaksimuuttokustannuksilla. Jos velkojalla on kiinteistökiinnityksiä yli  savupiipun, vakuusvelkaa velkojalla on kuitenkin vain kiinteistön arvon verran.  Vakuusvelkojen määrää ei voi alentaa menettelyssä. Sen sijaan  korkokustannuksiin on mahdollisuus kajota. Vakuudettomia velkoja voidaan  leikata. Leikkaus voi olla yli 90 %. Velkojan on kuitenkin saatava enemmän kuin  hänen jako-osuutensa olisi hypoteettisessa konkurssissa. Maksettavaksi jäävät  saneerausvelat voivat olla korollisia tai korottomia. Mikäli tavallisia velkoja  leikataan, viimesijaiset velat jäävät pääsääntöisesti täysin ilman suoritusta.  

Saneerausohjelman  vahvistamisesta päättävät velkojat. Velkojat äänestävät saneerausohjelman  puolesta, sitä vastaan tai jättävät äänestämättä. äänet lasketaan euroissa ja  äänestäjien lukumäärän mukaan. On mahdollista, että 20 % saneerausveloista  riittää ohjelman vahvistamiseen. Juuri se, että 20 % veloista riittää ohjelman   vahvistamiseen merkitsee itse asiassa sitä, että toivottomillakin tapauksilla  on mahdollisuutensa! Yrityssaneerauksessa mahdoton muuttuu mahdolliseksi!  

Saneerausmenettelyn  kustannukset ovat varsin korkeita. Siksi yrityksen koolla on merkitystä  hakeuduttaessa saneerausmenettelyyn.