Hakemuksen laatuun kannattaa panostaa
Yrityssaneeraus voi pelastaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen yrityksen. Ensimmäiset merkit ongelmista ovat käsillä, kun rahat eivät riitä laskujen maksamiseen niiden erääntyessä. Vakavammaksi tilanne muuttuu, kun pankki ei enää myönnä lisää lainaa, vaan pyrkii hankkimaan entisillekin luotoillensa lisävakuuksia. Tavarantoimittajat saattavat kieltäytyä toimituksista siksi aikaa kunnes entiset laskut on maksettu. Vihdoin tilanne johtaa siihen, että joku velkoja, tavallisimmin verottaja tai vakuutusyhtiö käyttää perintäkeinonaan ns. kahdeksan päivän karhukirjettä.
Yritys voi suojautua aggressiivisilta velkojilta hakeutumalla yrityssaneeraukseen. Saneerausmenettelyyn pääseminen merkitsee sitä, että yritys saa rauhoitusajan (8 - 10 kk) velkojensa maksamiselle. Vasta saneerausohjelman valmistuttua velkoja on ryhdyttävä maksamaan.
On varsin luonnollista, että yrityssaneeraus on konkurssin vaihtoehto. Tosin saneerauksen onnistumistodennäköisyys on sitä suurempi mitä aikaisemmin saneerausmenettely aloitetaan. Yrityssaneeraushakemus on joka tapauksessa jätettävä ennen konkurssia.
Yrityssaneeraukseen pääsee varsin helposti, mikäli saa pari suurinta velkojaa kannattamaan tai peräti hakemaan saneerausmenettelyä. Mikäli kuitenkin nämä tahot vastustavat menettelyn aloittamista, on tärkeätä pystyä osoittamaan, mitkä syyt ovat johtaneet huonoon taloudelliseen asemaan ja mitkä toimenpiteet muuttavat suunnan. Kysymys on lakitermein yrityksen elinkelpoisuudesta. Sillä, että yrityksellä on valtavasti velkaa tai että sen omat pääomat on menetetty tai että yhtiö on ylivelkainen tai maksukyvytön ym. ei sinänsä ole kovin suurta merkitystä vaikkakin saneerausta vastustavat tahot näihin seikkoihin mielellään vetoavat.
Mikäli käräjäoikeus päättää aloittaa saneerausmenettelyn, se määrää samalla selvittäjän. Selvittäjän rooli on keskeinen menettelyssä. Selvittäjän tulee olla tasapuolinen, mutta yleisesti ottaen hän edustanee enemmän velkojia. On mahdollista, että heti vireilletulon jälkeen käräjäoikeus määrää väliaikaisen selvittäjän. Selvittäjän tehtävänä on laatia saneerausohjelma. Saneerausohjelmaan sisältyy toimenpideosa sekä maksuohjelma eli velkajärjestely. Maksuohjelmassa on määräykset siitä, miten saneerausvelat on maksettava.
Saneerausvelkoja ovat kaikki ennen vireilletuloa syntyneet velat. Saneerausvelat jaetaan kolmeen pääryhmään: vakuusvelat, vakuudettomat velat ja viimesijaiset velat. Vakuusvelkaa on sellainen saneerausvelka, josta on annettu pantti. Vakuusvelan määrä on sama kuin pantin arvo saneerausmenettelyn alkamishetkellä vähennettynä rahaksimuuttokustannuksilla. Jos velkojalla on kiinteistökiinnityksiä yli savupiipun, vakuusvelkaa velkojalla on kuitenkin vain kiinteistön arvon verran. Vakuusvelkojen määrää ei voi alentaa menettelyssä. Sen sijaan korkokustannuksiin on mahdollisuus kajota. Vakuudettomia velkoja voidaan leikata. Leikkaus voi olla yli 90 %. Velkojan on kuitenkin saatava enemmän kuin hänen jako-osuutensa olisi hypoteettisessa konkurssissa. Maksettavaksi jäävät saneerausvelat voivat olla korollisia tai korottomia. Mikäli tavallisia velkoja leikataan, viimesijaiset velat jäävät pääsääntöisesti täysin ilman suoritusta.
Saneerausohjelman vahvistamisesta päättävät velkojat. Velkojat äänestävät saneerausohjelman puolesta, sitä vastaan tai jättävät äänestämättä. äänet lasketaan euroissa ja äänestäjien lukumäärän mukaan. On mahdollista, että 20 % saneerausveloista riittää ohjelman vahvistamiseen. Juuri se, että 20 % veloista riittää ohjelman vahvistamiseen merkitsee itse asiassa sitä, että toivottomillakin tapauksilla on mahdollisuutensa! Yrityssaneerauksessa mahdoton muuttuu mahdolliseksi!
Saneerausmenettelyn kustannukset ovat varsin korkeita. Siksi yrityksen koolla on merkitystä hakeuduttaessa saneerausmenettelyyn.